Il testo della Yövieraat

Keijo-kettu,
Viiden pennin petkuttaja,
Sellin kattoon syljeksi
Ja otti vastaan, mit tarjottiin...
Hnt salaa rakasti
Siivooja, roosa-possu,
Ehk juuri siksi siell isin siivottiin...
Ja jlkeen lukuisien lipevien lupausten
Lemmenpurren saapumisesta sormusten satamaan
Hn krii ketun mattoon,
Ktkee auton tavaratilaan,
Yn turvin porhaltaa pakoon
Onni rinnassaan...
Mits siit seuraa,
Kun on sokkotreffiseuraa?
Carita-sika ketjupoltti,
Sorkkia pyyhki polviin...
.tutustuttiin, humpattiin,
Kahvitkin kiehautettiin,
Thti nhtiin - ja todettiin:
Todellakin, nyt oltiin
Vieraalla seudulla, alasti ja rahoitta,
Kolkot oli kivitalot, routainen oli maa...
Hn lysi lainapeitteen
Lmmittmn, mutta parempaan
Oli pystyttv ennen
Paleltumiskuolemaa...
.yvieraat on pivlle vieraat...
(..yvieraat pivlle vieraat on...)
Vain y tuntee yvieraansa, ja tiet
Vierailuihin syyn,
Y tuntee yvieraansa, ja sulkee syleilyyn.
.kun on kohmeessa kiroillut,
Varjoissa vaaninut,
Yss armoa anonut
En piittaamatta, mist,
On hetkeen tartuttava:
Sill eivthn
Koirapuistojen jtteetkn ole aina
Elimist...
Ja pihamailla huoltamon ajokki vailla ajajaa on!!
-kahvilassaan morsio tarttuu makkaraan...
Hmatkansa katkeaa,
Ja alun uusi matka taas saa
Kun carita-rouva kaasuttaa,
Takakontissa karjutaan.
.yvieraat on pivlle vieraat...