Il testo della Y?vieraat

Keijo-kettu,
Viiden pennin petkuttaja,
Sellin kattoon syljeksi
Ja otti vastaan, mit? tarjottiin...
H?nt? salaa rakasti
Siivooja, roosa-possu,
Ehk? juuri siksi siell? ?isin siivottiin...
Ja j?lkeen lukuisien lipevien lupausten
Lemmenpurren saapumisesta sormusten satamaan
H?n k??rii ketun mattoon,
K?tkee auton tavaratilaan,
Y?n turvin porhaltaa pakoon
Onni rinnassaan...
Mit?s siit? seuraa,
Kun on sokkotreffiseuraa?
Carita-sika ketjupoltti,
Sorkkia pyyhki polviin...
.tutustuttiin, humpattiin,
Kahvitkin kiehautettiin,
T?hti? n?htiin - ja todettiin:
Todellakin, nyt oltiin
Vieraalla seudulla, alasti ja rahoitta,
Kolkot oli kivitalot, routainen oli maa...
H?n l?ysi lainapeitteen
L?mmitt?m??n, mutta parempaan
Oli pystytt?v? ennen
Paleltumiskuolemaa...
.y?vieraat on p?iv?lle vieraat...
(..y?vieraat p?iv?lle vieraat on...)
Vain y? tuntee y?vieraansa, ja tiet??
Vierailuihin syyn,
Y? tuntee y?vieraansa, ja sulkee syleilyyn.
.kun on kohmeessa kiroillut,
Varjoissa vaaninut,
Y?ss? armoa anonut
En?? piittaamatta, mist?,
On hetkeen tartuttava:
Sill? eiv?th?n
Koirapuistojen j?tteetk??n ole aina
El?imist?...
Ja pihamailla huoltamon ajokki vailla ajajaa on!!
-kahvilassaan morsio tarttuu makkaraan...
H??matkansa katkeaa,
Ja alun uusi matka taas saa
Kun carita-rouva kaasuttaa,
Takakontissa karjutaan.
.y?vieraat on p?iv?lle vieraat...